FlowDay – optimaalista työfiilistä jahtaamassa (havaintoja)

Tähän mennessä olen löytänyt FlowDay-kokeilussani muun muassa seuraavia kuvioita tai käyttäytymismalleja normaalia laajemmista työaikakirjauksistani. Ohessa aivan ensimmäisen demon luonnos.

Nämä ja muut alustavat havainnot voisi epäilemättä päätellä ilman kirjanpitoakin eivätkä ole mitään rakettitiedettä. Mutta ainakin miesten aivot tuntuvat toimivan siten, että luvut ja tilastot jotenkin hahmottavat asioita 🙂 Samalla havainnot ovat saaneet itseni aktiivisesti muuttamaan useita työkäytäntöjäni muutamassa kuukaudessa.

  • Etäneukkarien negatiivinen vaikutus hankehakemusten kirjoitteluun
  • Somea sellaisenaan ei oikein enää ehdi tai jaksa
  • Ei kannata autoilla flunssassa konferenssiin

Neukkarien negatiivinen vaikutus hankehakemusten kirjoitteluun
Kuvio: En ole mikään kokousfriikki, mutta FlowDayn myötä ilmeni varhain aivan selkeästi, että jos aamupäivän kirjoittelen monitahoista ESR-hakemusta oikein mielelläni, niin yksikin etäkokous välissä tärvää iltapäivän hakemuskirjoittelun.

Tulkinta: Hyvävireinen hankehakemus-kirjoittelu pyhitetään kirjoittelulle ja varataan riittävästi aikaa. Ei multitaskausta eli moniajoa, erityisesti ei etäkokouksia, lyhyt chattailu on siinä rajoissa. Työkirjauksia on vielä liian vähän, mutta alustavasti näyttää siltä, että itselleni olisi mieluisampaa hakemusten yhteiskirjoittaminen kuin yksinään. Eli etäkokoustelu sopisi, jos keskitytään yhteisideointiin ja -kirjoittamiseen, mutta ei etäkokouksia muista aiheista. Tämäntyyppiset, hienosyiset havainnot ovat ehkä kiinnostavimpia tähän mennessä FlowDay-kokeilua.

Somea ei oikein enää ehdi tai jaksa
Kuvio: Lyhyetkin facebookissa -käynnit alkoivat olla kategorisesti fiiliksiltään -1 tai -2. Toisaalta nykyaikoina ainakin itseni piti käydä ammatillisesti ylläpitämässä pariakymmentä facebook-ryhmää ja seurata toista pariakymmentä. Yksittäiset aktiviteetit, kuten joukkoinnovointi, maittaa mainiosti. Tarkoitan some-striimin seuraamista ja päivittäisiä some-kohuja. Mielipiteet tuntuvat kuitenkin polarisoituvan entisestään kun vastaavasti taas niiden perusteleminen vaikuttaa vähenevän. Ehkä argumentointi veisi liikaa aikaa? Palaan teemaan erikseen.

Tulkinta: Pikaratkaisuna Facebook-ryhmien ylläpitovelvoitteiden jakaminen sekä somen perusstriimiin osallistumisen vähentäminen. Aihe kaipaa kuitenkin tarkempaa perkausta, en ole kaveripiirissäni aivan ainoa jolla on some-taisteluväsymystä.

Ei kannata autoilla flunssassa konferenssiin
Kuvio: Syyskuussa olin sinnitellyt flunssassa lähes viikon. Mukamas välttämättömiä töitä, kuten tiimin ensimmäinen oma kehityspäivä. Pitkään valmisteltu konferenssi olikin sitten fiiliksiltään yhtä -2:aa eli heikointa mahdollista. Ajelin Helsinkiin ja takaisin.

Tulkinta: Järkikin sanoo, ettei kovin flunssassa kannata matkustella, saati konferensseihin. Olisi vain kiltisti kannattanut pysyä pedissä ja pyytää kavereilta erilaisia tilapäisiä nettistriimauksia. Ajattelin että kyllähän yksi konferenssi menettelee, sitten sairastelen rauhassa. Järkevämpää olisi ollut priorisoida joko kehityspäiviä tai konferenssia, ei yrittää ahnehtia molempia. Yllättävää sinänsä, vaikka konferenssin jälkeenkin olin flunssassa, niin sairaslomapäivät ja flunssasta toipuminen oli taas flowia. Tässä kohden FlowDay sai itseni järkiini: heti kun on parempi fiilis flunssassa, niin ei kannata kirmata töihin, vaikka työkuntoiselta tuntuisikin etätyönä tietokoneen ääressä.

Tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa, onko ylipäänsä mahdollista luoda algoritmia – erityisesti yleisenä ja kaikille tarjottavana – ja appsia, joka kätevästi ilmoittaa kenelle tahansa sovelluksen käyttäjälle, että tätä kannattaa tehdä ja tätä ei. Tai voi luoda, mutta se vaatisi suuria kehityspanostuksia. Nykyiselläänkin FlowDay toimii mainiona itsearvioinnin ja reflektoinnin apuvälineenä, kutne fyysinenkin itsensämittaaminen. Periaatteessa esimerkiksi neuroverkkojen avulla voitaisiin päästä jonkinlaisiin yleisempiin käyttäytymiskuvioiden tunnistamiseen yksittäistä käyttäjää ajatellen.

Toisaalta mielen hyvinvointi-appseja voi ennakoida yhdeksi vuoden 2015 teknologiatrendiksi. Viime vuosi oli fyysisen itsensämittaamisen (QS, quantified self). Ihmismielen hyvinvoinnin tarkasteluun on itse asiassa jo suuri kirjo appseja, joita on listattu esimerkiksi kotimaiseen sinänsä mainioon Terapiapsi:in. Palvelun käyttöliittymässä olisi kehittämisen varaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s