Epäviralliset ideat

17579861280_d439cb2867_z

Ideatarhureiden Tuuliomiitin nyyttikestipöytä vuodelta 2013

Haaveilin aikoinaan yhdellä työpaikalla, että olisimme siirtyneet kävelykokouksiin. En muista enää, uskalsinko edes ehdottaa sellaista. Ainakin suunnittelin moneen kertaan. Ja hyvin muistan sen kehittämispäivän, kun kävelykokoustimme: unohtumatonta.

Olimme loppiaisen alla Otavan Opiston kehittämispäivillä Järvisydämessä Rantasalmella. Savolaiseen tyyliin tarjottu illallinen kesti kolmatta tuntia. Siinä ehti pöytäseurueessa ideoida jos jotain. Yksi ideasiima johti kotikeittiöön. Huokauksia siitä, mitä ruokia napero-osasto hyväksyy tai itse osaa laittaa tai ehtii laittaa.

Reseptien jakaminen on varmaan yksi vanhimpia jakamisen kulttuurin alueita (somen esihistoriaa). Ei ihme, että netti on nykyisin loputon keittokirja. Silti, kuten juttelimme, tulee kokattua ja leivottua aina vain samoilla resepteillä vuodesta toiseen. Kun hyvin testattuja ja toimivia arkisia reseptejä vaihdetaan keskenään, ilo jakautuu. Hyvä ruoka, parempi mieli. Sujuvat reseptit ovat myös arjen ja ajankäytön hallintaa. Hyvillä resepteillä on kytkös hyvinvointiin. Kunnon perusruoka, itse tehty, perusraaka-aineista – se pitää kehon ja mielen kunnossa.

Reseptien jakaminen ja keittiöjuttelukset ovat sosiaalista hyvää. Opiston omissa tapahtumissa yhdessä syöminen ja aika usein myös yhteinen ruuanlaitto ovat olleet keskeisiä sen ajan, mitä olen itse häärinyt mukana.

Ajellessani kehittämispäiville kuuntelin analyysiä siitä, miksi mummot ovat nosteessa nyky-Suomessa, miksi esimerkiksi palkataan toimistomummoja. Kvartaalitalouden ja säästö-leikkaus-kuritus-yhteiskunnan työelämä on mennyt raiteiltaan. Mummot palauttavat perusasioihin.

Epävirallinen työyhteisössä voi olla juuri se, joka vie voittoon. Se voi luoda yhteisöllistä liimaa, vahvistaa me-henkeä, meisyyttä. Se voi välittää keskinäistä hyväksyntää ja käynnistää yhteiskehittelyn generaattorin. Joskus hidas voi olla nopeaa (lukekaa hyvät ihmiset Michael Enden Momo). Joskus toissijaiselta näyttävä, epävirallinen, voi tuottaa jotain, josta seuraa runsain mitoin halpaa, hauskaa ja hyödyllistä. Vapaan sivistyön opisto toimii parhaimmillaan omien oppiensa ja arvomaailmansa mukaan. Sanoista tekoihin, ei tästä mitään heti mitattavaa hyötyä ole, mutta iloa, yhteenkuuluvuutta, jaettua vertaisoppimista – eikä sitä tiedä, mitä sitten seuraa. Vaikka myyntihitiksi nouseva keittokirja tai innovointikursseja keittiössä.

Sovimme suljetun FB-ryhmän. En siis linkitä tähän. Sisäisesti avoin. Avoimuus voi olla moniasteista. Joskus sisäisesti avoin voi olla parhainta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s