FlowDay – optimaalista työfiilistä jahtaamassa (havaintoja)

Tähän mennessä olen löytänyt FlowDay-kokeilussani muun muassa seuraavia kuvioita tai käyttäytymismalleja normaalia laajemmista työaikakirjauksistani. Ohessa aivan ensimmäisen demon luonnos.

Nämä ja muut alustavat havainnot voisi epäilemättä päätellä ilman kirjanpitoakin eivätkä ole mitään rakettitiedettä. Mutta ainakin miesten aivot tuntuvat toimivan siten, että luvut ja tilastot jotenkin hahmottavat asioita 🙂 Samalla havainnot ovat saaneet itseni aktiivisesti muuttamaan useita työkäytäntöjäni muutamassa kuukaudessa.

  • Etäneukkarien negatiivinen vaikutus hankehakemusten kirjoitteluun
  • Somea sellaisenaan ei oikein enää ehdi tai jaksa
  • Ei kannata autoilla flunssassa konferenssiin

Lue loppuun

FlowDay – optimaalista työfiilistä jahtaamassa (esittely)

Otavan Opistolla ja ideatarhureilla on ollut pitkään joukko kokeiluja, joita yhdistää hyvin avarakatseisesti työntekijän sekä tiimin työhyvinvointi. Yksinkertaisimmillaan Opistolla ei ole varsinaista työaikaa. Viikon keskimäärin 36,25 tuntia saa tehdä aamuisin ennen kuin muut tulevat työvälineiden ääreen, iltamyöhään tai vartin pätkissä. Tiimeillä on myös kokeiluja, joissa työntekijä saa tehdä kerran viikossa tai kuukaudessa mitä huvittaa ikään kuin vapaa-ajalla – malli jolla esimerkiksi Google on kehittänyt monia menestystuotteitaan.

Hieman monitahoisemmissa kokeiluissa testaamme itsellämme esimerkiksi tiimin taitopalettia ja OECD:n määrittelemiä tulevaisuuden ydinkompetensseja (PDF). Miten tiimi voisi toimia kuten yksittäinen pelaaja vaikkapa roolipelissä: kootaan joukko pelaajahahmoja, joilla on erityisominaisuuksia ja toisaalta täydentävät toisiaan. Opistolla OECD-kompetensseja on tutkinut erityisesti Jukka Tikkanen.

Fyysinen itsensämittaaminen (quantified self) on yleistynyt Suomessakin muutamassa vuodessa. Seuraava vaihe on uskoakseni henkinen itsensämittaaminen sekä erilaiset henkistä kuntoa mittaavat mobiilisovellukset. Lue loppuun